kuntavaalit 2025

Miksi OLEN MUKANA VAALEISSA?

Helsinki on monessa mielessä aivan upea kaupunki. 
Mutta kaupunki ei ole koskaan valmis ja aina on parannettavaa.
Helsingissä on tapahtunut viime vuosina paljon hyviä asioita, mutta valitettavasti liian monien mielestä paljon myös huonoa kehitystä.
Haluaisin olla mukana kaupunginvaltuutettuna tekemässä Helsingistä parempaa kaupunkia yhä useammalle.
 

Tärkein agendani näissä vaaleissa on Malmin historiallisen lentoaseman säilyttäminen ilmailukäytössä.

Pyrin ensin Helsingin Kokoomuksen kuntavaaliehdokkaaksi, mutta en tullut valituksi.
Ilmeisesti agendani ei sopinut Kokoomukselle?
Hakeuduin sitten Helsingin Perussuomalaisten ehdokkaaksi, jossa toivotettiin heti tervetulleeksi.

MINULLE TÄRKEITÄ ASIOITA NÄISSÄ KUNTAVAALEISSA OVAT:

Helsingissä tarvitaan välttämättä HELSINKI- MALMI CITY AIRPORT

On katsottava mallia maailmalta!

Helsingin ja pk-seudun on oltava saavutettavissa monipuolisesti eri liikennemuodoilla.
Koska Malmin lentoaseman säilyttäminen on – ja on aina ollut – helsinkiläisten ja myös suomalaisten selvän enemmistön tahtotila, haluan toimia tämän tavoitteen puolesta kaupunginvaltuutettuna Helsingissä.
 
Malmin lentokentän kiista on tiettävästi suurin ja pitkäaikaisin kaikista kaupunkikonflikteista Helsingissä  – ”King of Helsinki Urban Conflicts”
 
Demokratian toimivuuden parantaminen Helsingissä
Demokratiassa valta kuuluu kansalle!
 
Liiallisen rakentamisen hillitseminen Helsingissä
Enemmän luontoa, vähemmän betonia!
 
Lasten ja nuorten monipuolinen tukeminen
Heissä on tulevaisuus!
 
Terveiden elintapojen ja liikunnan lisääminen Helsingissä
Lisää liikuntaa, lisää terveyttä!
 
Helsingin kaikenlainen kehittäminen kaupunkilaisten enemmistön toiveiden mukaisesti
Kaupunki kuuluu kaupunkilaisille!

AJATUKSIA KUNTADEMOKRATIASTA

Olen ollut elämäni aikana noin 10 vuotta ulkomailla. On siis ollut paljon tilaisuuksia vertailla suomalaisia ulkomaalaisiin.
 
Monesti tuntuu, että suomalaiset ovat kovin kilttejä ja lepsuja valvomaan valitsemiensa poliitikkojen tekemisiä eikä lähdetä barrikadeille protestoimaan huonoja päätöksiä.
Kansalaisten liika pehmeys vain rohkaisee osaa poliitikoista toimimaan demokratian vastaisesti.
 
On hyvin tunnettua esim Ranskasta, että jos vaikkapa patongin hinta nousee liikaa, heti on useampi miljoona ranskalaista protestoimassa kaduilla.
 
TÄMÄ JOHTUU MM SEURAAVISTA ASIOISTA:

1. Suomen historia
Suomalaiset ovat olleet noin 700 vuotta alamaisena: 500 vuotta Ruotsin vallan alla, 100 vuotta Venäjän vallan alla ja viimeiset reilut 100 vuotta itsenäisinä on nöyristelty itään.
Nöyristely on suomalaisilla siten geeneissä.

2. Suomalainen kansanluonne
Emme ole kuumaverisiä kuten eteläiset kansat.

3. Suomen ilmasto
On kylmää – ollaan sisällä.

4. Laumailmiö
Toimii molempiin suuntiin: Ollaan sisällä eikä kaduilla, koska muutkin tekevät niin.

5. Kuntalain 14§:n mukaan ”Valtuusto…käyttää kunnan  päätösvaltaa”.
Tässä voidaan nähdä ristiriitaa perustuslain kanssa, koska perustuslain mukaan Suomi on demokratia ja demokratiassa ylin valta on aina kansalla.
Oikeampi ilmaisu olisi, että ”valtuusto on kunnan ylin asioiden hoitaja”.
 
6. Kuntalain aloitejärjestelmä ei toimi siten kuin pitäisi

Nykyisin kaupunginvaltuusto voi halutessaan estää kunnallisen kansanäänestyksen. Kansanäänestyksen tulisi olla automaatio, jos riittävä määrä kuntalaisia sellaista haluaa jossain asiassa.

7. ”Päättäjä” -sanan harhaanjohtava käyttö

Demokratiassa kansa on ainoa todellinen ”päättäjä”.
Poliitikot ja virkamiehet ovat vain ”yhteisten asioiden hoitajia”.
Asioiden hoitoon liittyy paljon päätösten tekoa, mutta demokratiassa päätösten sisällön tulee noudattaa kansan enemmistön tahtoa.
 
8. ”Edustuksellinen demokratia” ymmärretään väärin

Kaupunkilaisten enemmistön tahdon tulee olla kaiken poliittisen päätöksenteon perustana. 
Jos valtuutetut tekevät päätöksiä kaupunkilaisten enemmistön tahdon vastaisesti ja kaupunkilaisten yli, kyse ei ole enää demokratiasta lainkaan.

9. ”Demokraattinen päätös” -termin harhaanjohtava käyttö
Usein kuulee väitettävän, että kun esim. demokraattisesti valitut valtuutetut tekevät keskuudessaan jonkin päätöksen, kyseessä olisi aina ”demokraattinen päätös”. Näin ei ole.
”Demokraattisen päätöksen” välttämätön ehto on, että tehty päätös on linjassa kaupunkilaisten enemmistön tahdon kanssa.

Jos tämä ei toteudu, kyse on näennäisdemokratiasta.
 

==> Kun kaikki yo. asiat vaikuttavat yhtäaikaa, on ymmärrettävissä esim Malmin lentokentän täysin demokratian vastainen nykytilanne.

Mielestäni voidaan hyvin perustellusti sanoa, että demokratia ei ole toteutunut Malmin lentokentän päätöksenteon missään vaiheessa.
Voidaankin hyvin sanoa, että Malmin lentokenttä on varastettu Suomen kansalta.
 
Yleinen luottamus Helsingin kaupunkiympäristön toimialaan (KYMP) on erityisesti tämän asian vuoksi romahtanut.
Muilla toimialoilla Helsingin kaupungin toiminta on demokratian toimivuuden näkökulmasta paljon parempaa.
 
Monesti tuntuu siltä, että ihmisiltä on hämärtynyt, mitä demokratia ja erityisesti edustuksellinen demokratia tarkoittaa. 
Pitäisikö kansalaisilla olla pakollinen demokratian perusteiden kertaus?
Scroll to Top